Lucy/Lucilla Larentina

Nimi: Lucy/Lucilla Larentina.

Ikä: Ulkoisesti 12 (Lucy) tai 25 (Lucilla), todellinen syntymäaika ajoittuu antiikin Rooman ajoille, ennen ajanlaskun alkua.

Sukupuoli: Nainen.

Laji: Succubus

Ammatti: Toimittaa erikoistuneita palveluita paikallisille herrasmiehille omistamastaan pienestä hotellista käsin.


Ulkonäkö:
・ Lucy: Viattomammassa muodossaan Lucyna tunnettu succubus näyttää noin 12-13-vuotiaalta hentoiselta pikkutytöltä, joka vetoaa lapsenomaisella sukupuolettomuudellaan. Hänellä on leimuavanpunaiset, olkapäille ylettyvät hiukset, sekä valloittavan taivaansiniset silmät. Koko olemuksen pääasiallinen tarkoitus onkin näyttää mahdollisimman aseistariisuvalta ja suloiselta.

・ Lucilla: Todellisessa ulkoasussaan Lucilla on muodokas, viettelevä ja itsevarma syntisen naiseuden perikuva. Hän on kaunis sellaisella tavalla, joka kääntää katseita, mutta herättää samalla epäilyksen siitä, että sievien kasvojen taakse kätkeytyy jotakin todella häijyä ja häikäilemätöntä. Lucilla ei juuri koskaan korista itseään koruilla, eikä oikeastaan kovin monimuotoisilla vaatteillakaan – melkein voisi sanoa hänen tarkoituksella tavoittelevan huomiota aivan muilla avuilla.

Luonne:
Lucillan todellinen luonne ei millään tavalla riipu siitä, kummassa muodossaan hän kulloinkin sattuu olemaan, vaikka hänen käytöksensä ja kykynsä itsehillintään vaikuttaakin olevan yhteydessä hänen fyysiseen olemukseensa. Lucyn viattomien kasvojen takaakin katsoo ylpeä, koppava ja mukavuuden- ja nautinnonhaluinen nainen, jonka ailahtelevaisuus yllättää usein tottuneemmankin tuttavan. Vaikka Lucilla ei kerrassaan ole tunnettu kärsivällisyydestään tai pitkäjänteisyydestään, osaa hän halutessaan olla hyvinkin laskelmoiva ja juonitteleva pyrkiessään salaamaan todellisen luontonsa ja käyttäytyessään Lucyna kuin kuka tahansa ujo 13-vuotias. Ailahtelevaisuus puolestaan ajaa hänet toisinaan tekemään 'hyviäkin' tekoja, tai käyttäytymään ystävällisesti pelkästään siksi, että kyseisellä hetkellä se vaikuttaa jostain syystä kiehtovalta idealta. Yksinkertaisesti voisi kai sanoa, että ellei ylpeyttä katsota pahuudeksi tai itsekeskeisyyttä synniksi, Lucilla ei varsinaisesti ole 'paha'.

Lajimääritelmänsä puolesta succubus on .. kiinnostunut miehistä. Silloinkin, kun hän ei ole aterian tarpeessa, Lucilla katsoo palkitsevimmaksi tavoitella miesten huomiota voidakseen turvautua näihin vaikkapa joskus myöhemmin. Iän ja kulttuurin muuttuessa Lucilla on oppinut jakamaan osan tästä kiinnostuksesta yltämään myös joihinkin naisiin asti, ehkä vain ollakseen mahdollisimman tehokas.

Kyvyt:
Succubus hallitsee unien maailmaa. Lucillalla on uneen vaivuttamiseksi aseet, joilla ei voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa, mutta joiden koskettaminen voi silti koitua kohtaloksi succubuksen pyrkiessä syömään uhrinsa sielun. Halutessaan succubus voi myös vain varastaa elinvoimaa, jättäen uhrinsa uupuneeksi, mutta eloon.

Lucy kantaa mukanaan nallekarhua tai nukkea, jonka piteleminen vaivuttaa uneen. Mikäli Lucy koskee itse nukkeen samanaikaisesti, mitään ei tapahdu – uhrin on siis nostettava nukke maasta tai otettava se annettaessa itselleen pideltäväksi.

Lucillan käsissä nukke muuttuu ruoskaksi, jonka sivallus ei jätä jälkeäkään. Sivallukset sen sijaan vaivuttavat osuessaan uhrinsa uneen ja jättävät heidät avuttomiksi Lucillan armoille. Tarvittava sivallusten määrä riippuu uhrista – helposti vieteltävissä oleva henkilö nukahtaa nopeammin kuin voimakastahtoinen vastustaja.

Kummassakin muodossaan Lucilla parantuu saamistaan vaurioista yli-inhimillistä vauhtia, mutta vain nukkuessaan.

Menneisyys:
Lucilla sai alkunsa ihmiskunnan synnistä ennen nykyisen ajanlaskun alkua antiikin Roomassa. Elämä silloisissa olosuhteissa oli jokapäiväistä juhlaa Lucillalle, mutta asiain tila ei ollut tullut jäädäkseen. Vain joitakin kymmeniä vuosia myöhemmin, kristinuskon saadessa tuulta siipiensä alle ja miesten valitessa kunniallisuuden ja avion fornikaation sijaan, Lucillan energianlähde hiipui lähes olemattomiin, ja hän 'katosi' unien maailmaan ilman fyysistä olomuotoa. Hän kykeni palaamaan entiselleen vasta uskonnon menettäessä asemaansa nyky-yhteiskunnassa edellisen vuosisadan alussa. Onnekseen Lucilla sai huomata, että maailma toimii edelleen hyvin samankaltaisilla kannusteilla kuin hänen synnyinseuduillaankin – ei kestänyt vuottakaan hänen paluustaan, kun hän jo avasi pienen hotellin voidakseen pyörittää seuralaisbisnestään hyvinkin samaan tapaan kuin joskus kauan, kauan sitten.